Älykkään

maailman
trendit
2019
Sisällysluettelo
Design Thinking eli muotoiluajattelu......................................................... 3
Internet of Things on teknisesti valmis ................................................... 6
Älykästä, turvallista liiketoimintaa ..............................................................8
Mekaniikkasuunnittelun tulevaisuus........................................................10

2

eli muotoiluajattelu
TEKSTI HANNU HAVUSTO
Muotoilua hyödyntävät yritykset menestyvät mui-
ta paremmin. Tämä väite on osoitettu todeksi useissa
tutkimuksissa ja selvityksissä. Viimeisempänä kon-
sulttiyhtiö McKinseyn selvitys, jossa tutkittiin 300
pörssiyrityksen muotoilun hyödyntämistä ja kuinka
se linkittyy yritysten taloudelliseen menestymiseen.
Tutkimusta tehtiin eri maissa eri teollisuuden aloil-
la viiden vuoden ajan. Selvitys osoitti muotoilun hyö-
dyntämisen mm. kasvattavan yrityksen arvoa, tuovan
liikevaihtoa ja parantavan asiakastyytyväisyyttä pa-
remmin kuin vertaillut yritykset, joissa muotoilua ei
hyödynnetty.
Muotoilun hyödyntämistä arvioidessaan McKinsey luokittelee yri-
tykset kehittämällään indeksillä. Indeksillä arvioidaan yrityksen
johtamista, asiakastyytyväisyyden mittaamista, muotoilun koko-
naisvaltaista ja jokaisen osaamisalueen kattavaa ymmärrystä se-
kä muotoilun menetelmien ja prosessien hyödyntämistä. Parhaat
yritykset hyödyntävät muotoilua laajasti ja kokonaisvaltaisesti.
Jos muotoilua käytetään vain tuotteiden konseptointivaiheessa,
on turha odottaa hyvää indeksiä.
Muotoilun hyödyntäminen yrityksissä on siis tutkitusti kan-
nattavaa. Asian todistavia tutkimuksia on julkaistu vuosikausia.
Silti edelleen yritykset ajattelevat, että heidän tuotteensa on tekni-
sesti ominaisuuksiltaan niin ylivertainen, että se menee varmasti
kaupaksi. Johtajat kuvittelevat ymmärtävänsä asiakkaidensa tar-
peet ja tuote tehdään valmiiksi ilman minkäänlaista varmistusta
todellisilta käyttäjiltä. Tutkimusten mukaan noin 42 % start-upeis-
ta epäonnistuu siksi, että heidän tuotteellansa ei ollutkaan mark-
kinoilla tarvetta.
Muotoiluajattelua kuvaa ja se soveltuu parhai-
ten seuraaviin tapauksiin:
• huonosti määriteltyjen tai vaikeasti määri-
teltävien (wicked problems) haasteiden rat-
kaiseminen
• ratkaisujen keksiminen ja kokeileminen ti-
lanteissa, joissa ei olla varmoja niiden toimi-
vuudesta (epävarmuuden sietäminen)
• ratkaisuihin keskittyvien toimintamallien
omaksuminen (kokeillaan varhaisessa vai-
heessa, vaikka määrittelytyö on vielä kes-
ken)
• visuaalisten esitystapojen käyttö (kuvilla ja
visuaalisilla esitystavoilla saadaan muita si-
toutettua mukaan ja viesti menee parem-
min läpi).
Muotoiluajattelu on innovaatioprosessin
ja tuotekehityksen malli
Muotoiluajattelu on kokonaisprosessi, jossa ensin selvitetään mis-
tä oikeasti on kyse. Ratkaisuja aletaan kehittää, kun saadaan ym-
märrys, mitkä ovat parannusta tai ratkaisua kaipaavat tarpeet.
Tarpeiden havaitseminen ja niiden kuvaaminen tuotevaatimuksi-
na on tärkein askel innovaatioprosessissa. Uusia innovaatioiden
tarpeita ei saada selville kysymällä käyttäjiltä. Kysymällä saa sel-
ville pienien parannusten toiveita. Parhaat innovaatiot perustuvat
piileviin vaikeasti havaittaviin tarpeisiin, joita käyttäjät itsekään ei-
vät osaa sanoiksi pukea.
Muotoiluajattelun avulla tuotteita kehittävä yritys voi sääs-
tää rahaa, kun tuotekehityksen aikana isoimmat investoinnit teh-
3
Kuvassa muotoiluajat-
teluun perustuvan pro-
sessin vaiheet.
dään vasta siinä vaiheessa, kun jo tiedetään mistä asiakas on val-
mis maksamaan. Muotoiluajatteluprosessin ensimmäiset askeleet
ovat nopeita ja edullisia.
Havaittuihin tarpeisiin kehitetään aluksi useita mahdollisia rat-
kaisuideoita. Parhaiksi arvioituja ideoita testataan kaikin mahdolli-
sin keinoin, kunnes tiedetään, mikä niistä täyttää havaitut tarpeet.
Ideoita ja konsepteja korjataan ja muutetaan havaintojen perusteel-
la. Ja joskus ne hylätään, jos idea ei vastaa tarpeeseen tai se on liian
kallis tai hankala toteuttaa.
Muotoiluajattelumallia kuvataan myös kaksoistimantti-kuviol-
la. Käyttäjien tarpeiden selvitysvaiheessa pyritään laajentamaan
tietoa ja ymmärrystä ja sen jälkeen se supistetaan tuotevaatimuk-
siksi ennen konseptointia. Konseptointivaiheen alussa haetaan jäl-
leen erilaisia ratkaisuja, jotka täyttäisivät asetetut tuotevaatimuk-
set. Konseptien arviointi- ja kehitysvaiheen jälkeen supistetaan ja
tiivistetään ratkaisut tuotteeksi.
Muotoiluajattelun toimintaperiaate
Muotoiluajattelu on kokonaisprosessi, mutta se tarkoittaa myös pro-
sessin jokaiseen vaiheeseen sovellettavaa luovaa ajattelua ja ratkai-
sumenetelmää.
Muotoiluajattelun prosessia viedään eteenpäin, vaikka ei tiedetä,
että askeleet vievät oikeaan suuntaan. Muotoiluajattelun prosessissa
pitää uskaltaa mennä eteenpäin ja sietää epävarmuutta.
Muotoiluajattelun mallissa tietoa ja ymmärrystä ja dataa pyri-
tään jäsentämään ja kuvaamaan visuaalisin keinoin. Visuaalisesti esi-
tetty tieto on ymmärrettävää ja sitä voidaan tulkita nopeasti. Eri si-
dosryhmät voivat todeta onko visuaalinen esitys oikein vai väärin.
Muotoiluajattelussa tehdään kokeiluja ja protoja. Muotoilijoiden työ-
pisteet toimistoissa ja muotoilukoulussa ovat täynnä luonnoksia ja
eri vaiheessa olevia tuotekonsepteja ja hahmomalleja.
Business design
Liiketoiminnan kehittämiseen muotoiluajattelu sopii erittäin hy-
vin. Liiketoiminnan kehittämisessä Business-Model Canvas on var-
masti tunnetuin muotoiluajattelua tukeva työkalu. Liiketoiminnan
suunnittelussa oleellista on selvittää isossa kuvassa asiakkaiden
ja eri sidosryhmien tarpeet ja määritellä niiden perusteella yrityk-
sen arvolupaus eli tuotteiden ja palveluiden perusta.
Palvelumuotoilu
Muotoiluajattelua ja muotoilun menetelmiä alettiin soveltaa pal-
veluiden kehittämiseen vasta noin kymmenen vuotta sitten. Pal-
veluiden kehittäminen eroaa tyypillisestä tuotemuotoilusta mm.
siten, että palveluiden käyttäjiä voidaan helpommin osallistaa ke-
hitystyöhön. Palveluja voidaan kokeilla rajatulla toteutuksella tai se
4
voidaan kohdistaa aluksi vain tietylle joukolle.
Käyttöliittymien ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu yhdistää
LUE LISÄÄ AIHEESTA
usein palvelut, fyysiset tuotteet ja eri laitteilla toteutettavat käyt-
töliittymät. Rajat eri muotoilun alueiden välillä katoavat. Tällaisis- • McKinsey&Company:
sa suunnitteluprojekteissa on tärkeää pitää mielessä käyttäjien tar- The business value of design
peet ja kokonaisuus. Käyttäjäkokemus heikkenee, jos optimoidaan
vain yhtä osa-aluetta. Muotoilun monipuoliset visuaaliset työkalut
ja käyttäjän ymmärtäminen lähtökohtana mahdollistavat laaduk-
• Wikipedia:
kaan lopputuloksen. Design Thinking

• Tim Brown
Muotoiluajattelu vaatii luovuutta Ideo, Design Thinking
Luovuus on osa muotoiluajattelua ja innovaatioprosessia. Muotoi-
luajattelu vaatii suunnittelijoilta luovuutta. Heidän pitää olla myös
• The Top 20 Reasons Startups Fail
motivoituneita ja uteliaita löytämään ratkaisuja tai haastamaan sitä
mitä tehdään. Luovan ympäristön pitää tukea epälineaarista ja nä- • Business Model Canvas
ennäisesti epäjärjestelmällistä toimintaa. Pitää sallia virheitä ja pi-
tää sallia kokeiluja. Johtajien pitää tukea ja kannustaa innovointiin • Harvard Business Review:
ja yhteistyöhön.
Muotoiluajattelu on terminä siinä mielessä harhaanjohtava, et-
Why Design Thinking Works
tä sillä tarkoitetaan muotoilun lisäksi kaikkea suunnittelua ja ajat-
telun sijaan se on paremminkin tekemistä. Muotoiluajattelu on siis
suunnittelutekemistä.

5
5
TEKSTI LASSI SUTELA
Internet of Things
on teknisesti valmis
Visiot, joissa kaikki laitteet lähettävät pilvipalveluun tietoa toi-
minnastaan, ovat tällä hetkellä teknisesti täysin toteuttamiskel-
poisia. Maailma ei kuitenkaan muutu niin nopeasti kuin villeim-
mät visiot kuvaavat. Gartnerin hypekäyrä on hyvä työkalu, kun
seurataan, miten uusi teknologia tulee käyttöön. IoT-hype on
ohittanut suurten odotusten huipun ja on hiipimässä kohti odo-
tusten hidasta toteutumista.
Laitteita saa ostaa kaupasta ja IoT-kenttään sopivia tiedon-
siirtoyhteyksiä on ollut tarjolla jo vuosikymmeniä. Jo 80-luvulla
tehtiin M2M-yhteyksiä modeemien avulla, mikä täyttää IoT-mää-
ritelmän aivan hyvin. Toki myöhemmin on tullut parempia ja hal-
vempia ratkaisuja, joista uusimpana mainittakoon NB IoT. Tekno-
logian kehitys tulee jatkumaan aina, mutta nykytilanne ei ole este
Gartnerin visiolle, jossa vuonna 2020 olisi 26 miljardia verkkoon
kytkettyä laitetta.
IoT on osa digitaalista kaksosta
Yhdistämällä fyysinen laite tietoverkkoon ja luomalla laitteesta
sähköinen malli ollaan toisen kuuman aiheen, eli digitaalisen kak-
sosen ympärillä. Koneiden maailmassa digitaaliset kaksoset mah-
dollistavat liiketoiminnan kehittymisen esimerkiksi muuttamalla
laitemyyntiä palvelumyynniksi. On sanottu, että kyberfyysisen jär-
jestelmän kyber-osa on digitaalinen kaksonen. IoT on keskeinen
osa tätä järjestelmää, sillä laitteesta kerättävä tieto on välttämä-
tön osa digitaalista kaksosta.
IoT:n käyttöönotto edellyttää
liiketoiminnallisia hyötyjä
Vaikka teknologia olisi valmis, laitteet eivät yleisty yritysmaail-
massa, jos ne eivät ole tiukasti yhteydessä liiketoimintaan. Pel-
kät mustat purkit, joiden datan näkee jostain palvelusta, eivät
vie liiketoimintaa uudelle tasolle. Kerättävän tiedon tulee inte-
groitua vahvasti yrityksen toimintaan. Jos käyttöönotossa läh-
detään teknologia edellä, syntyy liiketoiminnallisia hyötyjä vain
vahingossa.
Liiketoiminnallisten hyötyjen saavuttamiseksi on hyvin tär-
keää tutkia uudistettavaa prosessia tarkemmin. Service bluep-
rint on hyvä työkalu käyttäjän toiminnan kartoitukseen. Bluep-
rintin avulla voidaan tunnistaa, millaisia vaiheita prosessissa on
eri sidosryhmien näkökulmasta. Kartan perusteella nähdään,
miten tiedon lisääminen johonkin pisteeseen muuttaa tilannetta.
Tämä menetelmä toimii erityisesti silloin, kun pyritään tehosta-
6
 APPLICATION

BROWSER
DASHBOARD

IOT GATEWAY

”
mullistavia. IoT-laitteiden avulla kerättävää tietoa voidaan jalos-
taa tekoälyn ja koneoppimisen avulla niin, että tiedosta saadaan
merkittävää uutta lisäarvoa liiketoiminnalle.
Palvelumuotoilu tarjoaa hyviä työkaluja uudenlaisien palve-

Vaikka laitteen itsessään luiden kehittämiseen. Palvelumuotoilun avulla voidaan löytää lii-
ketoimintaa uudistavia asioita, joiden pohjalta lähdetään raken-
tuottama tieto ei tamaan uutta palvelua. IoT:n avulla tehtävät innovaatiot eivät

olisikaan kovin salaista,
on laitteiden kautta
mahdollista päästä
käsiksi myös sellaisiin
tietojärjestelmiin, joissa
on kriittistä tietoa.
maan työtä. Hyödyt voivat olla suuriakin, mutta nykyisiä toimin-
tatapoja tehostamalla ei synny liiketoiminnan innovaatioita.
Uusien palveluiden kehittäminen IoT-laitteiden avulla on tek-
nologian soveltamisen vaikeampi tapaus, sillä kokemusten pe-
rusteella nykyiseen toimintamalliin löytyy helposti parannus-
kohteita. Uudenlaisten toimintamallien kehittely sen sijaan on
haastavampaa, koska ideaa ei yleensä löydä tutkimalla nykyi-
siä toimintoja. Uutta luotaessa mahdolliset tulokset voivat olla
yleensä ole teknisiä vaan toiminnallisia haasteita. Onnistumisen
kannalta on tärkeää päästä kokeilemaan ideoita mahdollisimman
nopeasti todellisessa ympäristössä.
Tietoturva muodostuu kriittiseksi
Informaatiota keräävät älykkäät laitteet ja niihin kohdistuvat tieto-
turvauhat puhututtavat jatkuvasti. Tietoturva on yksi suurimmista
riskeistä älykkäiden laitteiden käyttöönotossa, ellei sitä ole huomi-
oitu alusta lähtien. Kun järjestelmiin integroidaan erilaisia laitteita,
lisääntyy myös mahdollisia hyökkäyskohteet epärehellisille toimi-
joille. Vaikka laitteen itsessään tuottama tieto ei olisikaan kovin sa-
laista, on laitteiden kautta mahdollista päästä käsiksi myös sellai-
siin tietojärjestelmiin, joissa on kriittistä tietoa.
Tietoturvallisuudessa tulee huomioida laitteen fyysinen tur-
vallisuus ja koko järjestelmä, johon laite kytkeytyy. On turhaa si-
nisilmäisyyttä jättää laitteeseen liitännät, joista pääsee ajamaan
ohjelmistopäivityksen. Samoin salaamaton yhteys laitteesta
eteenpäin on turhaa riskinottoa. Turvallisuus tulee huomioida ko-
ko järjestelmän suunnittelussa. Isompi moka tietoturvan huomiot-
ta jättämisessä johtaa todella hankalaan lopputulokseen.

Mitä hyötyä IoT tuo?

Kustannussäästöt ja työn tehostaminen ovat yleisimmät hyödyt, joita IoT:n avulla ta-
voitellaan. Jotta hyötyjä voisi tulla, on laitteet valjastettava tuottamaan lisäarvoa yri-
tyksen toiminnalle. Kustannuksia optimoimalla ei kuitenkaan kasvua tehdä, vaan uu-
della teknologialla pitäisi pystyä muuttamaan liiketoimintaympäristöä olennaisesti
suotuisammaksi.

7
Älykästä,
turvallista
liiketoimintaa
TEKSTI RIKU NYKÄNEN
Yksi asia on varmaa myös tulevaisuudessa; kaik-
ki olettavat älykkään maailman olevan myös tur-
vallista. Turvallisuus on yksi älykkään maailman
sisäänrakennettu ominaisuus, jota ei edes erik-
seen vaadita, koska se on oletusarvo. Turvallisuus
ei kuitenkaan ole binäärinen ominaisuus, joka joko
on tai ei ole, vaan siihen liittyy useita näkökulmia
ja tasoja. Sama pätee myös liiketoiminnan turval-
lisuuteen, jossa ei ole yhtä oikeaa tapaa saavuttaa
tavoiteltu turvallisuustaso, vaan toteuttamiskel-
poiset toimenpiteet turvallisuuden kehittämiseksi
vaihtelevat organisaatioittain.
Täydellistä turvallisuutta ei ole olemassa
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos toimittaja tai palveluntarjoaja
lupaa ratkaisunsa olevan täysin turvallinen. Täydellistä turvalli-
suutta ei nykymaailmassa pystytä enää saavuttamaan, vaan ta-
voiteltava turvallisuustaso on tasapainoilua käytettävissä ole-
vien resurssien ja turvallisuusvaatimusten välillä. Älykkäiden
ratkaisujen turvallisuudessa korostuukin skaalautuvuus. Älyk-
käiden ratkaisujen turvallisuutta voidaan kehittää tehokkaasti,
kunnes tavoiteltu turvallisuustaso on saavutettu.
Skaalautumisen kautta voidaan samoihin teknisiin ratkaisui-
hin perustuen tuottaa eritasoisia palveluita. Jos järjestelmälle ei
ole erityisiä turvallisuusvaatimuksia, ei ole liiketoiminnallisesti
järkevää rakentaa järeitä turvallisuustoimia sen suojaamiseksi.
Toisaalta, jos ratkaisulta edellytetään äärimmäistä turvallisuut-
ta, ymmärretään myös sen aiheuttamat lisäkustannukset, jotka
siinä tilanteessa ovat myös hyvin perusteltuja.
Tekoälyn ja koneoppimisen
hyödyntäminen kasvaa
Yksi turvallisuuden kehittämisen trendeistä on entistä tehok-
kaampi älykkäiden ratkaisujen hyväksikäyttö. Tekoäly ja koneop-
piminen tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia tunnistaa ja torjua
tietoturvauhkia. Kehittyneiden teknologioiden käyttö onkin lähes
pakollista, koska erilaista tietoa analyysien perustaksi tulee niin
valtavat määrät, että ihmisvoimin sitä ei pystytä enää käsitte-
lemään. Lähitulevaisuudessa näiden teknologioiden tuoma apu
koskee kuitenkin vain tietoturvallisuuden teknistä näkökulmaa.
Haasteena säilyy edelleen päätöksen teko erityisesti tilanteis-
sa, joissa voidaan joutua tekemään liiketoiminnan näkökulmasta
vaikeitakin ratkaisuja.
”Harjoitus tekee mestarin”
Tieto- ja kyberturvallisuuden poikkeamatilanteissa aikaa vahin-
kojen minimoimiseksi on yleensä vähän, jolloin päätökset täy-
tyy pystyä tekemään nopeasti. On olemassa joukko keinoja, joilla
toimintaa voidaan kehittää. Perinteisellä jatkuvuussuunnittelul-
la voidaan etukäteen varautua tunnistettuihin ongelmatilantei-
8
siin. Viimeaikainen trendi, jota me pidämme hyvänä tapana, on
harjoitella poikkeamatilanteita. ”Harjoitus tekee mestarin” pitää
paikkansa myös poikkeamatilanteessa toimittaessa. Harjoitte-
lun avulla voidaan jo etukäteen tunnistaa mahdollisia ongelmia
esimerkiksi viestinnässä tai päätöksentekoketjuissa. Kun harjoit-
telun syntyy käsitys toiminnasta uudessa tilanteessa, pysyvät
” Jos organisaatio puuttuu
havaittuihin epäkohtiin
ja samat poikkeamat
eivät toistu jatkuvasti,
niin organisaation
langat paremmin omissa käsissä oikean poikkeaman sattuessa
kohdalle. Harjoitusten ei edes tarvitse olla raskaita monen päi- turvallisuuden voidaan
vän tapahtumia pitkine valmistelujaksoineen, vaan hyvin valmis-
sanoa olevan hyvällä
teltu pöytäharjoitus vie aikaa tunnin tai pari. Näin saadaan tehok-
kaasti kehitettyä toimintaa poikkeamatilanteissa. tasolla

Puututaanko epäkohtiin vai ei?

Organisaation turvallisuutta arvioitaessa, huomio kiinnittyy

usein siihen, että kuinka hyvin organisaatio pystyy kehittämään
turvallisuustoimintaansa ja -tasoa. Jos organisaatio puuttuu ha-
vaittuihin epäkohtiin ja samat poikkeamat eivät toistu jatkuvasti,
niin organisaation turvallisuuden voidaan sanoa olevan hyvällä
tasolla. Jos taas toiminnassa näkyvät samat poikkeamat jatku-
vasti, eikä niitä edes pyritä korjaamaan, niin herää epäilys siitä,
että organisaatiolla ei ole kykyä reagoida turvallisuushaasteisiin.
Älykkäässä maailmassa turvallisimpia tulevat olemaan ne
organisaatiot, jotka tietävät oman turvallisuustasonsa ja sitou-
tuvat pitkäjänteiseen turvallisuuden kehittämiseen. Tulevaisuu-
dessa tekniset ratkaisut kehittyvät koko ajan, joten niistä tur-
vallisuus ei tule olemaan kiinni, vaan enemmänkin siitä, miten
organisaatio rakentaa oman turvallisuustoimintansa liiketoimin-
nan jatkuvuuden edellyttämälle tasolle.

9
Mekaniikka-
suunnittelun
tulevaisuus
TEKSTI HARRI KELHO
Suunnittelutoiminnan ja tuotekehityksen
haasteet kasvavat
Suunnittelutoiminta ja tuotekehitys edellyttävät tietoa. Tieto
koostuu monesta eri osaamisen osa-alueesta ja kokemuksesta.
Iteratiiviset rakenteet ja rekursiiviset laskennat ovat avainase-
massa paremman tuotteen suunnittelussa. Nämä tekijät laajen-
tuessaan ovat erittäin haasteellisia ihmisen toteuttaa. Etenkin
kun tuote edellyttää analyysia ja laskentaa, syntyy tuotteen
suunnittelussa ja tuotekehityksessä haasteita.
Suunnittelun automatisointi
Vanhin tuotteen suunnittelun automatisoiva teknologia perus-
tuu koko tuotteen kokoonpanon konfigurointiin. Konfiguraatto-
ri kykenee määrittämään säännöstön avulla esisuunnitteluista
komponenteista tuotekokonaisuuden huomioiden tuoteoptiot.
Konfiguraattorin hyöty rajoittuu tuotekehityksen jälkeiseen toi-
mitussuunnitteluun. Suunnittelutoiminnassa ja tuotekehitykses-
sä tarvittavaa tietoa konfiguraattorilla voi hyödyntää vain hyvin
vähän.
Laskennan ja automatisoinnin työkalut ovat tulleet osaksi
suunnittelijoiden käyttämiä sovelluksia. Työkaluilla voidaan te-
hostaa ja automatisoida suunnittelijan toimia ja prosesseja. Kun
suunnittelija tekee varsinaisen suunnittelu- ja tuotekehitystyön,
työkaluilla on saavutetut hyödyt realisoituvat engineering -toi-
minnassa aina tuotesuunnittelusta tuotekehitykseen.
Keinoäly: parempi tuote ja tehokkaampi
liiketoimintaprosessi
Kuluneiden vuosien aikana keinoäly on herättänyt runsaasti huo-
miota. Sen hyödyt suunnittelutoiminnassa ovat olleet hyödyn-
nettävissä jo usean vuoden ajan suunnittelun automatisoinnis-
sa. Keinoäly esiintyy suunnittelun automatisoinnissa älymallina
(Knowledge Based Engineering, KBE), johon määritellään sään-
töinä kaikki tuotteen muodostumista edellyttävä tieto, lasken-
ta ja analyysit. Teknologisesti tätä suunnittelun automatisointia
kutsutaan sääntöpohjaiseksi suunnitteluautomaatiksi (Knowled-
ge Based System, KBS).
Käytännössä sääntöpohjainen suunnitteluautomaatti las-
kee tuotteen konfiguraation ja rakenteen perustuen suunnitte-
lutietoon, joka perinteisesti on ollut suunnittelijan inhimillistä
tietoa ja kokemusta. Poikkeukselliseksi keinoälyn/KBE:n hyödyn-
tämisen tekee se, että sääntöpohjaiselle suunnitteluautomaa-
10
” Sääntöpohjainen
suunnitteluautomaatti
laskee tuotteen
konfiguraation ja
rakenteen perustuen
suunnittelutietoon, joka
perinteisesti on ollut
suunnittelijan inhimillistä
tietoa ja kokemusta.
tille on merkittävästi vaivattomampaa ratkaista erittäin haasta-
vat iteratiiviset rakenteet ja rekursiiviset laskennat, perinteiseen
suunnitteluun nähden. Samalla muutamissa sekunneissa syntyy
tuotteen geometrian muodostus laskentoihin, suunnittelukritee-
reihin ja muuhun tietoon pohjautuen. Tuloksena saadaan kaikki
suunnittelumateriaali halutulla CAD:llä.
Tuote, jonka geometria ja konfiguraatio pohjautuu analyy-
siin ja laskentaan, avaa mahdollisuudet erilaisiin tuoteoptimoin-
teihin. Optimoinnit voivat pohjautua mm. tuotteen mekaanisiin
ominaisuuksiin, liiketoiminnallisiin tekijöihin tai valmistukseen.
Merkittävästi paremman tuotteen lisäksi avautuu myös mahdol-
lisuus hyödyntää ratkaisua liiketoimintaprosessin tehostamises-
sa. Esimerkiksi tarjousprosessissa viikkoja kestävä tiedon keruu
ja tarjous- sekä esisuunnittelu laskevat tunteihin.
Tulevaisuus
Keinoälyyn nojaava sääntöpohjainen suunnitteluautomaatti
avaa tulevaisuuteen useita eri mahdollisuuksia sekä potentiaa-
lia suunnittelutoimintaan ja yrityksen prosessien tehostamiseen.
Lisäksi mm. kaksi kyseiselle teknologialle hyvin luontaisesti hyö-
dynnettäviä aiheita ovat AM -teknologia (3D tulostus) ja digitaa-
linen kaksonen.
3D tulostusta varten sääntöpohjaisen suunnitteluautomaa-
tin on vaivatonta määrittää tulostusta varten optimoidun 3D
geometrian. On mahdollista optimoida rakenne juuri kyseiseen
kohteeseen soveltuvaksi ja lopuksi syöttää tulostettava malli
suoraan tulostimelle.
Sääntöpohjaisen suunnitteluautomaatin KBE edustaa tieto-
mallina digitaalista kaksosta. Se pitää sisällään tiedon siitä, mi-
ten tosimaailman fyysinen tuote on suunniteltu ja sen myötä
valmistettu. Analysoimalla fyysisen tuotteen käyttöä ja oppimal-
la todellisen käytön vaatimukset saavutetaan suunnittelun auto-
matisoinnin avulla uusia kehittyneempiä tuotetta.
11
Materiaalia lisäävät valmistus-
menetelmät mullistavat
valmistavaa teollisuutta
TEKSTI JASPERI KUIKKA

Maailmalta kumpuaa uutisia pienentyneistä valmis- Toiminnallisuuden optimointi

tuskustannuksista, 70 % kevyemmistä kokoonpa-
noista, puolitetusta toimitusajoista ja optimoidusta
toiminnallisuudesta. ”Jos et tee sitä jo, olet pahasti
myöhässä” on yhä yleisempi kommentti keskustel-
taessa materiaalia lisäävästä valmistuksesta (AM
= Additive Manufacturing) eli 3D tulostuksesta. To-
tuus kuitenkin on, että maailma jatkaa kulkuaan
Perinteisesti AM:n tuomiin mahdollisuuksiin luetaan vapaam-
pi suunnittelu ja geometria, jotka mahdollistavat toiminnalli-
suuden optimoinnin. Virtauskanavat, jäähdytyselementit, jouhe-
vat muodot, värinän vaimennus, jäykkyys halutuissa suunnissa
tai signaalin kulku ovat yleisiä optimoitavia toiminnallisuuksia.
Usein optimointi tarkoittaa monimutkaisia muotoja, jotka ovat

normaalisti ja huominenkin tulee, vaikkei kaikkia ke-
hitysresursseja AM:n suunnattaisikaan. Mikä sitten
tekee AM:stä niin mullistavan älykästä maailmaa
rakentavan valmistustekniikan?
muilla valmistusmenetelmillä vaikeasti tehtävissä. Samalla AM
tarjoaa mahdollisuuden kokoonpanojen nimikemäärän pienentä-
miseen, kun samaan kappaleeseen voidaan integroida enemmän
toiminnallisuuksia. Näin monimutkaisella geometrialla saavute-
taan kuitenkin yksinkertaisempi ja hallittavampi kokonaisuus.

Suomessa teollisen tason toimijoita on tällä hetkellä vain kou-

rallinen. Viime vuosi antoi kuitenkin esimakua tulevasta, kun Ajan säästäminen
useampi uusi metallin AM laitteisto valjastettiin käyttöön niin
kaupallisessa toiminnassa kuin tutkimus- ja koulutuskäytössä. ”Aika on meidän kallein resurssimme” väitteeseen voi varmas-
Vuotta aiemmin kyseisten laitteiden myynti kasvoi maailmalla ti yhtyä suurin osa meistä. Menestyksekäs tuotekehitys vaatii
80 % vuoteen 2016 verrattuna. Kyseessä ei ole vain yksittäisten usein nopeita ja kustannustehokkaita iteraatiokierroksia. Samal-
kappaleiden valmistus vaan suuret sarjakoot ja kokonaiset AM la varaosien varastointi- ja toimitusajat pyritään pitämään mini-
tehtaat automaattisine tuotantolinjoineen. Kuitenkaan AM ei ole missä, joka ajaa kappaleiden valmistuksen toimimaan just in ti-
syrjäyttämässä perinteisempiä valmistusteknologioita. Ennem-
minkin sitä tulisi käsitellä yhtenä vaihtoehtoisena valmistusme-
netelmänä, jolla on omat rajoitteensa, mutta samalla täysin uu-
denlaisia mahdollisuuksia.

Materiaalia lisäävien menetelmien arvon

tuotto

Materiaalia lisäävien menetelmien käyttöä puoltavat seikat voi-

vat tulla useaa eri väylää pitkin riippuen, mitä kyseiseltä kohteel-
ta halutaan. Useimmin esille nostetaan kolme lisäarvoa tuotta-
vaa seikkaa:

1. TOIMINNALLISUUDEN OPTIMOINTI
2. AJAN SÄÄSTÄMINEN
3. KUSTANNUSSÄÄSTÖ

12
me -periaatteen mukaan. AM tarjoaa joihinkin näistä tilanteista
ratkaisua. Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei AM itsessään vaadi eri-
koistyökaluja tai muotteja. Myöskään pienet muutokset valmis-
tettavien osien välillä eivät nosta osien hintaa. Kerralla 3D tu-
lostettavista osista kaikki voivat olla hieman tai täysin erilaisia
ilman valmistuksen hankaloitumista. Ei ole ollenkaan poikkea-
vaa, että suunniteltu osa on jo seuraavan päivän suunnittelupa-
laverissa käsin kosketeltavana.
Kustannussäästöt
Nykyisellään materiaalia lisäävät menetelmät mielletään usein
kalliiksi ja tottahan se on, jos verrataan pelkkää kappaleen ki-
lohintaa. Usein metallikappaleilla kilohinta lähestyy 1000 €/kg,
kun leikkeen hinta voi olla 5 €/kg. Tämän takia on tarkkaan osat-
”
Sääntöpohjainen
suunnitteluautomaatti
laskee tuotteen
konfiguraation ja
rakenteen perustuen
suunnittelutietoon, joka
perinteisesti on ollut
suunnittelijan inhimillistä
tietoa ja kokemusta.
tava valita ne kohteet, joista AM: avulla voidaan saavuttaa myös
kustannussäästöjä. Kustannusten kehitys on toki laskeva tuotta-
vuuden kasvun ja materiaalihintojen alenemisen seurauksesta.
Materiaalia lisäävät menetelmät tuovat mukanaan myös
mahdollisuuden kustannusten pienentämiseen. Huomioitavaa
kuitenkin on, että harvoin tällä hetkellä olemassa oleva ratkaisu
soveltuu sellaisenaan 3D tulostettavaksi ja vaikka soveltuisikin,
kustannukset ovat usein moninkertaiset. Tästä yksinkertaisena
esimerkkinä teimme asiakkaalle tuotekehityshankkeen (luvut
muutettu), jossa nyt käytössä olevan ratkaisun valmistuskus-
tannus oli n. 10 000 €. Jos kokoonpanon olisi 3D tulostanut sel-
laisenaan se olisi maksanut n. 24 000 €. Uudelleensuunnittelun
jälkeen valmistuskustannukseksi jäi n. 6000 €.
Toisaalta asiaa voi lähestyä tuotannon tehostamisen kautta.
AM tarjoaa paljon mahdollisuuksia työkalujen tekoon, kuten ko-
koonpanojigien, erikoistyökalujen, muottien ja hiekan 3D tulosta-
miseen. Näistä on kuultu Suomestakin hyviä esimerkkejä, mutta
potentiaalia on vielä todella paljon valjastamatta.
Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Materiaalia lisäävän valmistuksen joustavuus avaa mahdolli-
suudet täysin uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja -malleille.
Tällä hetkellä on esitetty vain valistuneita arvauksia mitä kaikkea
materiaalia lisäävät menetelmät tuovat tullessaan ja on mahdo-
ton sanoa miltä maailma näyttää 20 vuoden päästä. 1960-luvun
lopulla ensimmäisen kuukävelyn jälkeen ennustettiin, että muu-
taman vuosikymmenen päästä Mars on asutettu eikä kukaan
tiennyt, saatikka uskonut, internetin yleistymiseen. Sama lain-
alaisuus pätee materiaalia lisäävään valmistukseen. Vielä emme
tiedä mitä kaikkea saamme sen avulla tehtyä, mutta varmaa on,
että mahdollisuuksia on paljon.
Esimerkiksi jokaisen valmistettavan osan räätälöinti kunkin
asiakkaan toiveiden mukaan ei tuota 3D tulostuksella ongelmia.
Ajatellaan vaikka kenkien valmistamista kunkin käyttäjän jalko-
jen mukaan. Tämän kaltainen massaräätälöinti avaa täysin uuden
markkinan tuotteille, joita emme osaa nyt edes ajatella.
Toinen uusi liiketoimintamalli, jolle AM antaa riittävät työka-
lut onnistumiseen ovat digitaaliset varaosat. Toimintamallin pe-
rusperiaate on varastoida varaosat digitaaliseen muotoon fyysi-
sen sijaan. Tarpeen syntyessä digitaalinen malli lähetetään ja 3D
tulostetaan lähellä sitä kohdetta, johon varaosa tarvitaan. Jopa
samalla tehtaalla. Näin logistiikkakustannukset, siirtämiseen vaa-
dittava aika ja valmistusketju pystytään minimoimaan. Toki teoria
ei ole aukoton. IPR oikeudet, tuotettavien kappaleiden tasalaatui-
suus, toistettavuus, laadunhallintaketju ja moni muu iso kysymys
odottaa vielä ratkaisua. Toisaalta käytännön esimerkkejäkin löy-
tyy jo esimerkiksi avaruusalusten varaosien 3D tulostamisesta.
Materiaalia lisäävät valmistusmenetelmät avaavat uuden
mahdollisuuksien kirjon tuotteille, joihin on sisäänrakennettu
älyä. Johteet, anturoinnit tai elektroniset komponentit ovat mah-
dollista jo tulostusvaiheessa upottaa kappaleeseen. Näiden avul-
la voidaan kerätä dataa esimerkiksi kulumisesta, virtauksesta tai
värähtelystä. Mutta miksi tyytyä vain tähän? Teknologian kehit-
tyessä tulemme todennäköisesti näkemään useista materiaa-
leista tehtyjä osia, joissa yhdistyvät anturit, elektroniikka, kuor-
mankantokyky ja moni muu ominaisuus. Tämä luo insinööreille
täysin uuden pelikentän, jossa ajattelumalli on käännettävä ky-
symyksestä ”miten saamme sen tehtyä?” kysymykseen ”miten
tämä kannattaisi tehdä?”. Yksittäiset insinöörit eivät tähän pysty
ja avainasemassa onkin miten hyödyntää tehokkaammin ihmi-
sen kykyä luoda innovatiivisia ideoita ja tietokoneiden laskenta-
tehoa.
13

Hallittu hyppy uuteen tuntemattomaan
Kaikista mahdollisuuksista huolimatta AM teknologiat ovat uu-
sia teollisia valmistusmenetelmiä verrattuna ainetta poistaviin
ja muovaaviin menetelmiin. Tarvitaan kymmenien muuttujien
hallintaa, jotta raakamateriaalista saadaan onnistuneesti tuotet-
tua haluttu osa halutuilla ominaisuuksilla. Siksi, niin harmittavaa
kuin se onkin, usein ainoa oikea vastaus yleisimpiin kysymyksiin
on ”se riippuu”. Materiaaliominaisuudet, kustannukset, toimitus-
aika ja toiminnallisuus kaikki riippuvat niistä valinnoista, joita
AM teknologiaa hyödynnettäessä tehdään. Toisaalta, sama pä-
tee myös muihin valmistusmenetelmiin, joten tilanne ei ole uusi.
Samalla pitää kuitenkin muistaa AM:n olevan kovassa mur-
roksessa tällä hetkellä. Uusia tekniikoita julkaistaan jatkuvasti ja
nykyiset kipupisteet ovat todennäköisesti ratkaistu jo muutaman
vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaa, että tässä vaiheessa tehty työ
ja selvitys ei varmasti mene hukkaan, vaikka yksittäiset tulokset
osoittaisivat, ettei AM ole tällä hetkellä ratkaisu ongelmaasi. Ku-
ten mainittu, muutamien vuosien päästä tutut tuotteet ovat saa-
neet täysin uuden muodon AM:n myötä.
Suurin haaste AM:n valjastamisessa teolliseen käyttöön on-
kin perinteinen ajattelu. Suunnittelijat ovat vuosia keskittyneet
perinteisiin menetelmiin, joissa vallitsee omat lainalaisuuten-
sa. Tämä tietenkin toimii perinteisillä menetelmillä, mutta AM
teknologioilla on valittava täysin toinen lähestymistapa, mikä-
li haluaa valjastaa käyttöönsä koko potentiaalin. Tämä tarkoit-
taa usein hyppäämistä alueelle, josta emme osaa ennalta kertoa,
mitä lopputulos tuo tullessaan. Onneksi tuon hypyn ei tarvitse
tarkoittaa isojen resurssien sitomista ja päättymätöntä kysy-
mystulvaa. Ongelman pilkkomisella ja hallituilla pienen budjetin
kokeiluilla päästään usein jo todentamaan oleellisimmat asiat.
14
sales@rdvelho.com
Tel. 010 821 4800
www.rdvelho.com